Minä olen Hupi.
Olen leikkikoira, ommeltu valkoisesta tekoturkiksesta ja täytetty pehmeillä fyllingeillä. Koska minut on huippuammattilainen täyttänyt ja koonnut, lopputulos on täydellinen. Niin... en halua mitenkään pröystäillä, mutta kyllähän se on myönnettävä, että jokainen aamu alkaa ihastuksen huokaisulla, kunhan vain aloitan aamuni katsomalla omaa kuvaani kylpyhuoneen peilistä. Olen minä sen verran nätti.
Minun koko nimeni on Hupi Mustikka von Düsseldorf ja olen jalosukuinen villakoira. Isäni ja äitini, Papi ja Mami, asuvat Roomassa, Italiassa, mutta minä asun Turussa. Minulla on kauniit, siniset silmät ja Mami sanookin, että silmieni takia hän nimesi minut Mustikaksi. Koska mustikka minussa on niin ilmeistä, jätän sen nimen yleensä pois ja esittelen itseni lyhyemmin sanomalla "Minä olen Hupi von Düsseldorf ja olen jalosukuinen villakoira".
Minä olen koirien koira. Minä rakastan koiranmakkaroita ja luita ja kaiken haistamista. Emäntä aina päivittelee, että olisipa kamera, joka muuttaisi kaikki haistamani hajut kuviksi. Minua se puolestaan naurattaa. Emännällä ei taida olla hajuakaan, kuinka monta kuvaa hän minun kuononi kautta joutuisi katselemaan. Nimittäin sen lisäksi, että kuononi on kaunis, se on myös tarkka.
Olen aika ylpeä ylläolevasta kuvastani. Siinä minun täydelliset piirteeni on saatu varsin mallikkaasti tallennettua muiden ihailtavaksi. JHH-makkara on aina mielessäni, sillä Joka Hauvan Herkku on maailman parasta koiranmakkaraa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti